Mistä kaikki alkoi?
Yhdistyksen perustajalla ja puheenjohtajalla on vankka kokemus pitkän linjan koiraharrastajana ja kouluttajana. Hän asuu osan vuodesta Portugalissa ja on tehnyt siellä jo vuosien ajan vapaaehtoistyötä koiratarhoilla sekä pelastanut eläimiä kadulta. Kodittomien eläinten lohduton tilanne sekä havahtuminen siihen, miten ystävällisiä ja upeita kodinhakijoita tarhoilla asustelikaan, muutti hänen aikaisemman käsityksensä rescueista. Yhdistys perustettiin, jotta mahdollisimman moni rescuekoira ja -kissa voisi saada uuden, arvokkaan elämän. Haluamme myös toiminnallamme parantaa rescueiden mainetta, sillä ne eivät aina ole moniongelmaisia ja hankalia lemmikkejä vaan ovat mitä mahtavampia, erinomaisen ympäristön lukutaidon omaavia sekarotuisia koiria ja kissoja! Monet Portugalista tulevat hännänheiluttajat herättävätkin ympärillään jatkuvasti ihmetystä upeista luonteistaan.
Portugalin lemmikkikulttuuri
Rescuella emme tarkoita kadulla syntynyttä ja siellä aina elänyttä koiraa. Tässä tapauksessa rescue tai sen pentu on jonkun ihmisen jälkeensä jättämä. Melko varmasti jokaisella Portugalin tarhalla majailevalla karvaystävällä on ihmisen likainen kädenjälki takanaan. Portugalissa ei myöskään ole varsinaista "katukoirakulttuuria" vaan kadulla eteen sattuvat huonokuntoiset, hämilleen menneet koirat ovat tavalla tai toisella heitteille jätettyjä. Toisinaan nämä koirat voivat muodostaa laumoja tai pareja - tätä näkee joskus pohjoisempana Portugalia, ei kuitenkaan usein. Monista koirista pystyy kuitenkin päättelemään, että ne ovat joskus olleet jonkun tai kyseessä on koira / kissa, jolla ei ole omistajaa, mutta naapurusto on sitä ruokkinut ulos ruuan tähteillä.
Harva tarhalle päätynyt koira kuitenkaan on koskaan kävellyt hihnan päässä (vain ehkä lyhyeen kettinkiin sidottuna takapihalla) tai elänyt ihmisen kanssa meidän suomalaisten mieltämää normaalia arkea, missä lemmikki on lähtökohtaisesti perheenjäsen. Lemmikkien antaminen lahjaksi siihen välttämättä valmistautumattomalle henkilölle on myös yksi Portugalille tyypillinen tapa, mikä toisinaan johtaa viimeistään lemmikin aikuisiän saavutettua sen hylkäämiseen. Toki joskus kyseessä saattaa olla vain omistajan murheellinen menehtyminen, miksi eläin päätyy tarhalle tai adoptoitavaksi.
Hätä kotien löytymiseksi on suuri. Portugalin koiratarhoilla on arvioitu olevan noin
100 000 koiraa ilman kotia, ja kun lisää siihen muut, tarhojen ulkopuoliset tapaukset (esim. yksityishenkilöiden avustamat), on luku huomattavasti suurempi. Kissojen kohdalla tilanne on vielä hälyttävämpi. Lähes joka kaupungista löytyykin tarhojen lisäksi kissojen yhdyskuntia, joita paikallinen yhdistys tai yhdistykset ruokkivat niiden tiettävään olinpaikkaan säännöllisesti. Varakkaammissa ja asialle omistautuneissa kunnissa saatetaan kissoille rakentaa pieniä koppeja ja mökkejä suojaksi.
Lähinnä pienet, nuoret aikuiset ja pennut tulevat helpommin adoptoiduiksi kotimaassaan. Elämäntilanteen muututtua tai esimerkiksi koiran kasvettua ei-toivotun kokoiseksi tai sen tuottaessa sittenkin liikaa vaivaa, eläimistä luovutaan matalalla kynnyksellä. Tavat, joilla se tehdään, voivat olla karmaiseviakin. Taustoja ja tarinoita on yhtä monta kuin on eläintäkin. Kerromme näistä lisää esimerkkejä artikkeleissa ja instagramissa!
Yhteistyötarhat
Vuosien varrella olemme löytäneet ne tarhat, joiden toimintaan voimme luottaa, ja joiden kanssa jaamme yhteiset arvot. Teemme yhteistyötä mm. näiden tarhojen ja tahojen kanssa:
Canil Municipal Rio Maior
Patinhas de Rua de Rio Maior
APAMG
CRAPAA
Amigo Mais Fiel
As Três Moscãoteiras
Gato Procura Humano Gourmet
